Myrskyhaitat kuriin tarkan simulointiteknologian avulla

Aapeli-myrsky näytti jälleen Suomen haavoittuvuuden sään ääri-ilmiöiden edessä. Loppulaskun suuruus
ei vielä ole tiedossa, mutta jo nyt tappioiden on arvioitu olevan miljoonia euroja pelkästään yksittäisille
verkkoyhtiöille. Numerola Oy:n simulointiteknologia mahdollistaa tarkan ja ajantasaisen
tilannekuvan muodostamisen myrskyvaurioille alttiista metsäalueista. Sen avulla voidaan varautua
lähestyviin myrskyihin entistä paremmin ja priorisoida maakaapelointialueita. Teknologian käytöstä
hyötyisivät verkkoyhtiöiden lisäksi myös huoltovarmuudesta ja pelastustoiminnasta vastaavat
viranomaiset.

– Aapeli-myrsky todisti, että Suomi ei ole varautunut myrskyihin vielä riittävästi, vaikka koko ajan
mennäänkin eteenpäin. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja on vain ajan kysymys, koska Suomeen osuu
ensimmäinen massiivinen suurhäiriö, joka laittaa yhteiskunnan toiminnot todelliseen testiin. Häiriöiden
ennakointi voisi olla huomattavasti kattavampaa, sillä teknologia on olemassa ja käyttövalmis, FT Pasi
Tarvainen Numerola Oy:stä sanoo.

Numerolan monipuolinen teknologia osoittaa sekä tuulen keski- ja puuskanopeuden että turbulenssitason
sekä näiden perusteella laskettavan tuulen puustolle aiheuttaman kaatumisriskin. Teknologia sisältää myös
puuston lajikohtaisen kasvuennustemallin, mikä mahdollistaa myrskyriskien pitkänajan ennustavat
mallinnukset esimerkiksi vierimetsänhoidon suunnittelua varten.

– Esimerkiksi vain laserkeilausmallinnukseen perustuvat ennakointipalvelut eivät huomioi tuulen suuntaa ja
voimakkuutta mallinnuksessaan. Kuitenkin nimenomaan tuulisuudella on olennainen merkitys puuston
kaatumisriskeihin, koska maanpinnan lähellä olevat virtausesteet kuten maaston muodot, puusto, ja
rakennukset aiheuttavat puiden kaatumista aiheuttavaa tuulen kiihtymistä ja turbulenttisuutta, Tarvainen
kertoo.

Numerolan teknologia näyttää tuhoille riskialttiit alueet jopa kymmenien metrien tarkkuudella. Mallinnus
on mahdollista tehdä lähes reaaliajassa, jolloin lähestyvän myräkän riskialueilla olevia kansalaisia voitaisiin
kehottaa varautumaan tilanteeseen hyvissä ajoin. Myös kunnossapito- ja pelastusresursseja voitaisiin
kohdentaa ennakoiden näille alueille.

– Koko Suomi voitaisiin mallintaa laskentateknologiamme avulla kohtuullisin kustannuksin. Uskomme, että
mallinnuksen monipuolinen hyödyntäminen yhteiskunnan eri toiminnoissa vähentäisi merkittävästi suoria
ja välillisiä haittoja, joita jokainen myrsky aiheuttaa, Tarvainen toteaa.

Mallinnus osoitti kaapeloinnin tarpeen odotettua pienemmäksi

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehtiminen ja sen kustannusvaikutukset verkkoyhtiöille, ja sitä kautta
kuluttajahintoihin puhuttavat. Korotuspaineet ovat olemassa, mutta niihin voidaan vaikuttaa priorisoimalla
maakaapelointia vain kaikkein suurimman riskin alueille. Kaapelointi ei ole ainoa ja kaikissa tilanteissa
järkevin toimenpide.

Kouvolassa toimiva KSS Verkko Oy hyödyntää Numerolan teknologiaa maakaapelointi-investointien ja
huoltotoimenpiteiden suunnittelussa. Maakaapelointi on kallista, joten yhtään turhaa kilometriä ei haluta.
Kaapelointi-investoinnit kannattaa priorisoida korkean riskin alueille, joihin kevyemmät keinot, kuten
ennakoiva puuston raivaus eivät riitä.

– Tavoitteenamme on rakentaa hallituin kustannuksin riittävän säävarma sähköverkko – ei kaapeloida
liikaa, mutta riittävästi. Itse asiassa myrskymallinnuksista ilmeni, että kaapelointitarve on pienempi kuin
alun perin luulimme, KSS Verkko Oy:n kunnossapitopäällikkö Jyri Tompuri kertoo.

 

Lisätiedot:
Pasi Tarvainen, FT, dos.
Numerola Oy
Puh. 0407477986
Sähköposti: pasi.tarvainen@numerola.fi
www.numerola.fi