Laaja-alainen ymmärrys näyttää voimansa tulosten tulkinnassa

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen johtaja, professori Markku Kataja tuntee Numerolan yrityksenä koko sen toiminta-ajalta. Kataja on ollut Numerolan kanssa useissa hankkeissa, mutta suoraviivainen projektitoiminta ei ole oikea sana kuvaamaan yhteistyötä. Kyse on syvällisestä ja monivuotisesta vuoropuhelusta.

Kataja on fysiikkaan perustuvien matemaattisten mallien kehittäjä ja tutkija, Numerolan osaaminen puolestaan painottuu laskennalliseen osaamiseen. Näiden yhdistelmästä on syntynyt luonteva toimintamalli, jossa yliopistolla tehtävä kokeellinen toiminta ja mallintaminen yhdistyy Numerolan tuottamaan numeeriseen ratkaisuun.

Numerolan käyttämä teknologia ja lähestymistapa soveltuu Katajan mukaan tyypillisesti monimutkaisiin tilanteisiin, joissa on paljon erilaisia muuttujia.

– Systeemin sisäiset lainalaisuudet ovat monimutkaisia ja niissä on paljon asiaan vaikuttavia muuttujia. Tyypillisesti numeerinen ratkaisu on silloin ainoa vaihtoehto. Ensin tehtävä fysikaalinen mallintaminen voi olla hankala ja numeerinen ratkaisu sen päälle on myös monimutkainen. Loppujen lopuksi kaikki kulminoituu tulkintaan. Se on haastavaa ja vaatii kokonaisuuden syvällistä ymmärtämistä, Kataja sanoo.

Kataja kiteyttää Numerolan osaamisen ytimen tehokkaiden numeeristen menetelmien hallintaan sekä mallintamiseen.

– Meidän fysiikan laitoksella numeriikka ei kuulu keskeisiin tehtäviin, joten on hyvä, että meillä on partneri, joka soveltaa tutkimustuloksia ja vie niitä käytäntöön. Numerolan kehittämät numeeriset työkalut (esim. mallinnusympäristö Numerrin) ovat aina paljon tehokkaampia kuin mihin me pystymme.

Numerola on soveltanut Katajan kehittämiä malleja muun muassa paperikoneympäristöön. Kataja pitääkin tärkeänä, että on toimijoita, jotka vievät yliopistoissa tuotettavaa tutkimustietoa aktiivisesti yritysten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyödyksi.

– Numerolan ero muihin alalla toimiviin yrityksiin on mielestäni siinä, että he eivät keskity puhtaasti numeriikkaan, vaan kokonaisuuteen yhdistyy laajempaa teknologioiden ja ilmiöiden ymmärrystä. Silloin asioissa päästään syvemmälle ja ilmiötä ymmärretään kokonaisuutena.

Markku_Kataja_Jyu

Markku Kataja

Professori, Fysiikan laitoksen johtaja

Jyväskylän yliopisto